 |
Uusi laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista sekä uusi erityisalojen hankintalaki ovat astuneet voimaan 1. päivänä tammikuuta 2017. Lainsäädäntö perustuu pitkälti EU-direktiivien voimaan saattamiseen ja se korvaa vuonna 2007 säädetyn hankintalainsäädännön. | |
Hankintalaissa säädetään varsin yksityiskohtaisesti etenkin EU-hankinnoissa käytettävistä pakollisista poissulkemisperusteista ja harkinnanvaraisista poissulkemisperusteista. Pakolliset poissulkemisperusteet liittyvät esimerkiksi rikoksiin syyllistymiseen ja harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet taas taloudelliseen asemaan tai tarjoajan lainsäädännön vastaiseen toimintaan. Edellä mainittujen lisäksi hankintayksikkö voi asettaa omia soveltuvuusvaatimuksia esimerkiksi referenssien ja taloudellisen tilanteen osalta.
Hankintalaissa säädetään yhteisestä eurooppalaisesta hankinta-asiakirjasta, jolla tarkoitetaan vakiomuotoista asiakirjaa, josta käytetään myös nimitystä ESPD (European Single Procurement Document) tai YEHA. ESPD toimii osoituksena edellä mainittujen soveltuvuusvaatimusten täyttymisestä koko Euroopan unionin sekä ETA-maiden alueella. Siirtymäajan jälkeen ESPD-asiakirjaa on mahdollista käyttää ainoastaan sähköisessä muodossa. Muotovaatimus ESPD:n sähköisestä laatimisesta tulee voimaan 18. lokakuuta 2018 ja yhteishankintayksiköiden osalta 18. huhtikuuta 2017.
Lomakkeen tarkoituksena on vähentää ja yksinkertaistaa asiakirjanäytön antamista ja siten alentaa yritysten kynnystä tehdä esimerkiksi rajat ylittäviä tarjouksia EU/ETA-alueella.
Hankintayksikön on hyväksyttävä ESPD alustavaksi näytöksi soveltuvuuden täyttymisestä. Lähtökohtana olisi, että vain tarjouskilpailun voittajalta pyydetään varsinaiset todistukset, ellei selvityksiä ole hankintamenettelyssä ilmenneistä syistä tarpeen pyytää jo aiemmassa vaiheessa. Silloin kun hankintayksiköllä itsellään on mahdollisuus tarkastaa ESPD-asiakirjassa annettuja tietoja, tulee sen hankkia soveltuvuutta koskevat tiedot käyttäen hyväksi tietolähteitään.
ESPD:n tarkoitus on vähentää etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille tarjouskilpailussa syntyvää hallinnollista taakkaa, joka syntyy erilaisten selvitysten, todistusten ja muiden asiakirjojen toimittamisesta hankintamenettelyn yhteydessä. Oletuksena on, että kun hankinta-asiakirja perustuu kilpailuun osallistuvan omaan vakuutukseen määrättyjen ehtojen täyttymisestä, niin vältytään suuren asiakirjamäärän hankkimiselta ja toimittamiselta hankintayksikölle. Jatkossa siis esimerkiksi kaupparekisteriotteita ja verovelkatodistuksia ei tarvitse toimittaa tarjouksen liitteenä, vaan lähtökohtaisesti vasta myöhemmin, jos yritys voittaa tarjouskilpailun.
ESPD:n tarkoitus on hyvä, julkiset hankinnat selvästi kaipaavat yksinkertaistamista ja joustoa. Huomionarvoista on kuitenkin se, että ESPD-lomake on huomattavan pitkä ja vaikealukuinen, sillä ESPD:n kysymyksissä viitataan EU-direktiiviin sekä niissä annettuihin määritelmiin. Käytännössä jo nyt on huomattu, että ESPD:n kysymykset ovat varsinkin harvoin hankintamenettelyihin osallistuville yrityksille vaikeita ymmärtää, mikä ei käytännössä yksinkertaista hankintamenettelyä ja alenna yritysten kynnystä osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin.
Suomessa julkisen sektorin toimijat ovat jo aikaisemman lain voimassaollessa vakiintuneesti käyttäneet kelpoisuusvaatimusten tarkistamisessa vakuutuksia, joiden sanamuodot ovat olleet yleensä ESPD:tä huomattavasti selkeämpiä ja yksiselitteisempiä. Yritysten täytettäväksi tuleekin ESPD:n myötä pitkä ja raskaslukuinen asiakirja, siinä missä aiemmin yleinen vakuutus on annettu vastaamalla kouralliseen kysymyksiä.
Hankintalaissa on säädetty hankintayksikön mahdollisuudesta pyytää tarjouskilpailuun osallistunutta korjaamaan tai täydentämään tarjoustaan määräajassa, asiakirjojen tai tietojen ollessa puutteellisia tai virheellisiä. ESPD:tä voidaan siis pyytää täydentämään, jos vaikuttaa siltä, että ESPD:tä ei ole osattu täyttää oikein. Toki selvää on, että hankintayksikön on pidettävä huoli menettelyn tasapuolisuudesta ja muista hyvän hallinnon periaatteista. Varsinkin ESPD:n käytön alkuvaiheessa kynnys täydentämiselle on hyvä pitää alhaisena, koska käytännön kokemus on jo nyt osoittanut, että ESPD:n käyttö ei ole helppoa niin hankintayksiköille kuin tarjoajillekaan. Toivon mukaan sähköiset järjestelmät helpottavat ESPD:n käyttöä tulevaisuudessa, jotta uudistus vastaisi sille asetettuihin tavoitteisiin.
|
|
|
| |
Kirsi-Marja Salokangas
Specialist Counsel, asianajaja, varatuomari
Asianajotoimisto Merilampi Oy
|
|
|
|
|
|
|
