Minni Leskinen:
KIISTÄMINEN KANNATTAA AINA
Asianajotoimisto Alfa Oy:n lakikatsaus l Tampereen kauppakamarin e-jäsentiedote 4.10.2017 Kamarin uutiset 16/2017
Yrittäjät R, S ja T tapaavat säännöllisin väliajoin lounaalla tukeakseen toisiaan välillä hankalia käänteitä saavassa yrittäjän elämässä. Viime aikoina heitä kaikkia ovat vaivanneet kirjeet käräjäoikeudesta. Valelaskuista he ovat kaikki kuulleet ja onhan niitä omallekin kohdalle sattunut, mutta kukaan heistä ei olisi osannut kuvitella, että Kekkeruusi ja Kaverit Oy todella antaisi epämääräisiä mainospalveluja koskevat valelaskunsa eteenpäin Puliveivarin Perintä Oy:lle, joka kehtaisi viedä asiat oikeuteen asti.

Yrittäjä R oli saanut haasteen käräjäoikeudesta ja maksanut mitä häneltä vaadittiin, piti paikkansa tai ei. R oli vakaasti sitä mieltä, että parempi maksaa lasku pois kuin alkaa riidellä – tuomiosta kun voi aina tulla maksuhäiriömerkintä. Hän mietti kuitenkin, että onkohan asia nyt varmasti tällä hoidossa. Puliveivarin Perinnästä oli kyllä luvattu, ettei asiasta enää kuulu mitään.

Yrittäjä S suorastaan pöyristyi R:n ratkaisusta maksaa täysin aiheeton lasku. S oli myös saanut vastaavan haasteen käräjäoikeudesta ja riitauttanut asian. Nyt käräjäoikeudesta oli tullut lausumapyyntö, jossa kerrottiin, että vastapuolelta ei ollut saatu lausumaa vastauksen johdosta ja kysyttiin, vaatiiko S asian ratkaisua tuomiolla tai yksipuolisella tuomiolla. S ei oikein tiennyt, onko tämä nyt hyvä vai huono asia, ja mitäköhän hänen kannattaisi tehdä. Hänellä ei oikeastaan ollut mitään muita vaatimuksia kuin päästä eroon koko asiasta. Käräjäoikeudelle soittaminen ei oikein valaissut asiaa. Käräjäoikeudesta vain todettiin, että jos S ei vaadi mitään, asia jää sillensä.

Yrittäjälle T Puliveivarin Perintä oli puolestaan neuvottelujen jälkeen ehdottanut sovintosopimusta, jonka yhtenä ehtona olisi, että kun T suostuu maksamaan Puliveivarin Perinnän poskettomat perintäkulut, hänelle ei tulisi maksuhäiriömerkintää. T:n mielestä asian ei pitäisi olla perinnässä lainkaan ja häntä jo kadutti koko sovintoasia, mutta häntä alkoi mietityttämään R:n näkemys siitä, että käräjäoikeuden ratkaisusta tulee aina maksuhäiriömerkintä. Voiko asia tosiaan olla näin?
 
Yksinkertaisiinkin velkomuskanteisiin liittyy paljon prosessioikeudellisia kysymyksiä, jotka saavat helposti asiaan perehtymättömän pyörälle päästään. Lähtökohta on, että jos asia koskee saamista eli yleensä laskusaatavaa ja kantaja ilmoittaa, että asia ei ole riitainen, haastehakemukseen ei tarvitse liittää mitään todisteita. Tämä lisää käräjäoikeuden tehokkuutta mutta samalla myös virheen mahdollisuutta. Virheellisen saatavan riitauttaminen on haasteen saajan eli riita-asian vastaajan vastuulla. Jos haasteeseen ei vastata, käräjäoikeus antaa yksipuolisen tuomion heti vastausajan päätyttyä asiaa sen enempää tutkimatta.

Perusteeton lasku riitautetaan lähettämällä vastaus käräjäoikeuteen annettuun määräpäivään mennessä. Vastauksessa tulee ilmoittaa, että saatava kiistetään. Lisäksi tulee ilmoittaa, millä perusteella saatava kiistetään. Perustelematon kiisto voi johtaa yksipuoliseen tuomioon. Minimivastaus on siis, että väitettyä tuotetta tai palvelua ei ole tilattu ja lasku on siksi perusteeton. Määräajan noudattaminen on tärkeää, koska myöhässä tullut vastaus johtaa myös yksipuoliseen tuomioon. Yksipuolisesta tuomio seuraa automaattisesti maksuhäiriömerkintä.

Yrittäjä R:n ei tulisi luottaa Puliveivarin Perinnän suulliseen ilmoitukseen, vaan tiedustella käräjäoikeudesta viimeistään viimeisenä vastausmääräpäivänä, onko Puliveivarin Perintä todella peruuttanut asian. Mikäli peruutusta ei ole tullut, tulee R:n antaa asiassa vastaus ja vedota siihen, että saatava on maksettu, jottei käräjäoikeus maksusta tietämättömänä ratkaise asiaa yksipuolisella tuomiolla. Peruutuksesta on aiheellista saada käräjäoikeudelta kirjallinen varmistus.

Yrittäjä S:llä on hyvä tilanne, koska hänen asiansa käsittely päättyy käräjäoikeudessa, vaikka hän ei tekisikään mitään. Nyrkkisääntönä voi pitää, että yksipuolisen tuomion vaatiminen asiassa lienee järkevin vaihtoehto. Tällöin kanne hylätään. Jos S ei tee mitään, asia jää sillensä ja Kekkeruusi voi laittaa asian uudelleen vireille käräjäoikeudessa milloin vain. Jos taas asia hylätään yksipuolisella tuomiolla, näin ei voi toimia. Yksipuoliseen tuomioon voi hakea takaisinsaantia, mutta harvemmin Kekkeruusi tai Puliveivari ryhtyy 500 euroa maksavaan takaisinsaantiprosessiin ilman perusteita. Tuomion vaatiminen ei puolestaan S:n näkökulmasta välttämättä kannata, koska silloin prosessi jatkuu ja aiheuttaa S:lle lisävaivaa ja mahdollisesti oikeudenkäyntikuluja. S kuitenkin haluaa päästä asiasta eroon mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, joten valinta lienee selvä.

Usein päänvaivaa aiheuttaa pelko yrityksen toimintaa ja rahoitusta haittaavasta maksuhäiriömerkinnästä. Aiemmin on ollut mahdollista, että maksuhäiriömerkintä on kirjattu tuomion perusteella, vaikka kyse on ollut aidosta riidasta ja maksuvelvollisuus tuomittu vain osittain. Luottotietolaissa todetaan, että maksuhäiriömerkinnän on osoitettava maksukyvyttömyyttä tai maksuhaluttomuutta. Mikäli asiassa on aito riita esimerkiksi maksun perusteena olevasta sopimuksesta, ei maksuhäiriömerkinnälle ole perustetta. Eduskunnan oikeusasiamies on tänä vuonna puuttunut siihen, että käräjäoikeuksista on lähtenyt vääriä tietoja luottotietoyhtiöille. Ratkaisujen kirjaustapaa on sen johdosta jo muutettu. Lopullisesti asia korjautunee vuonna 2018, kun tuomioistuinlaitoksessa otetaan käyttöön uusi AIPA-järjestelmä. Jos väärä tieto on jo rekisteröity, korjausta tulee vaatia luottotietoyhtiöltä. Maksuhäiriömerkinnän pelon ei milloinkaan tulisi olla syy olla riitauttamatta perusteetonta tai aidosti riitaista saatavaa tai suostua perusteettomasti epäedulliseen sovintoon.
 
Minni Leskinen
varatuomari
 


Almost there..
Account is not activated.
To publish your page and remove this message you must activate your eMarketeer Basic or Pro account.

Log in to your eMarketeer account to upgrade your payplan.