 |
|
 |
|
Varatuomari Marjaana Lehtonen |
Lempääläläinen L Oy valmistaa kiipeilyvarusteita sekä seinä- että ulkokiipeilykäyttöön. Yhtiöllä on erikoisosaamista kiipeilykenkien pohjamateriaalin kehittämisessä, mikä on herättänyt kiipeilyvälinealalla toimivien kiinnostuksen Suomen rajojen ulkopuolella. Alan suurin toimija saksalainen S GmbH on tehnyt joulukuun 2016 alussa alustavan tarjouksen L Oy:n koko osakekannan ostamisesta.
L Oy:n toimitusjohtaja ja yhtiön ainoa osakkeenomistaja X on perehtynyt saksalaiselta asianajotoimistolta vastaanottamaansa kauppakirjaluonnokseen. Osakekohtainen kauppahinta vaikuttaa olevan kohdillaan. X:ää mietityttää kuitenkin asiakirjoissa mainittu viiden vuoden kilpailukielto, joka astuisi maailmanlaajuisesti voimaan kaupantekopäivänä. X on 42-vuotias ja on mahdollista, että hän haluaisi vielä tulevaisuudessa työskennellä samalla alalla, vaikka juuri nyt haluaakin keskittyä ainakin vuodeksi perhe-elämään.
Ennen kauppakirjan allekirjoittamista X haluaa selvittää, onko viiden vuoden kilpailukielto tavanomainen yritysjärjestelytilanteissa vai onko ostajaehdokkaalla pyrkimys sitoa hänen kätensä tavanmukaista pidemmäksi ajaksi. X:n huolenaiheena on myös, mitä muuta hänen tulisi ottaa järjestelyssä huomioon kuin kilpailukiellon pituus.
Mihin kysymyksiin X:n tulisi kiinnittää huomioita kilpailukieltolausekkeen arvioinnissa?
Kilpailukieltolausekkeen hyväksyttävyyttä voidaan arvioida samanaikaisesti sekä sopimus- että kilpailuoikeudellisesta näkökulmasta. Sopimusoikeudellinen yleissäännös löytyy kansallisella tasolla oikeustoimilaista (laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 38 §). Kilpailukieltovelvoite ei saa säännöksen perusteella kohtuuttomasti rajoittaa X:n toimintavapautta.
Kilpailuoikeudellisesti arvioituna kilpailukieltovelvoite on pääsääntöisesti sallittu, kun se on jonkin pääjärjestelyn (esimerkiksi yrityskaupan) välttämätön liitännäisvelvoite. Tässäkin tapauksessa X:n on lähtökohtaisesti hyväksyttävä kilpailukieltovelvoite osana yrityskauppaa - mutta ei kuitenkaan ”hinnalla millä hyvänsä”.
Rajat ylittävissä, mutta EU:n sisäisissä yrityskaupoissa kilpailuvelvoitteen sallittavuusarviointi liittyy ns. liitännäisrajoitusten yhteyteen. Yrityskaupan osapuolet ovat erityisen liitännäisrajoitustiedonannon mukaan velvollisia arvioimaan itsenäisesti kilpailukieltovelvoitteen kilpailuoikeudellista sallittavuutta.
Yrityskauppavalvonnasta vastaava viranomainen on Suomessa kilpailu- ja kuluttajavirasto. Arvioidessaan mm. kilpailukieltovelvoitteiden hyväksyttävyyttä virasto soveltaa suuntaviivoja, joissa on pitkälti sisäistetty liitännäisrajoitustiedonannon seuraavat ohjeet kilpailuvelvoitteen kohtuullisuudesta:
Vaikka kilpailukieltovelvoite on yrityskaupassa välttämätön, sen tulee olla sisällöltään kohtuullinen. Kilpailukieltovelvoite tulee suhteuttaa (i) ajalliselta kestoltaan, (ii) maantieteelliseltä ulottuvuudeltaan, (iii) asiasisällöltään sekä (iv) kiellolla sidottavalla henkilöpiiriltään yrityskaupan kokoon.
Onko viiden vuoden maailmanlaajuinen kilpailukielto kohtuuton?
Kilpailukieltovelvoitteen pätevä ajallinen kesto vaihtelee yritysjärjestelyn luonteen mukaan. Jos yrityskaupassa luovutetaan joko liikearvoa tai taitotietoa, kahden vuoden kilpailukieltovelvoite on EU-tasolla usein sallittu. Mikäli yrityskaupassa luovutetaan molempia, voi kilpailukieltovelvoite olla kestoltaan sitova kolmen vuotta yrityskaupasta lukien. Yli kolmen vuoden kilpailukieltovelvoitteet edellyttävät painavia syitä ollakseen sallittuja. X:llä näyttää olevan perusteet puuttua ehdotettuun viiden vuoden kilpailukieltoon ajallisesti ylimitoitettuna.
Velvoitteen tulee rajoittua maantieteellisesti niille alueille, joilla myyjä on aikaisemmin tarjonnut yrityskaupassa siirtyviä tuotteita tai palveluita. Velvoite voi lisäksi koskea myös alueita, joihin myyjä on mahdollisesti investoinut ja suunnitellut liiketoiminnan perustamista yrityskauppaa tehtäessä. X:n ei tarvitse tässä tapauksessa hyväksyä maantieteellisesti rajoittamatonta kilpailukieltoa, vaan kiellon tulisi ulottua ainoastaan niille alueille, joilla L Oy on markkinoinut ja myynyt kiipeilyvarusteitaan.
Millaista kilpailukieltolauseketta X voisi pitää hyväksyttävänä?
Mahdollisessa yrityskaupassa ostajayritykselle siirtyisi tässä tapauksessa myös kiipeilyvarusteiden kehittämiseen liittyvää taitotietoa. Kolmen vuoden velvoitetta voisi siten pitää sallittuna, mutta kielto voisi olla pidempi ainoastaan erityisen painavista syistä. Toisekseen kilpailukieltovelvoite tulisi rajata maantieteellisesti koskemaan vain Suomea ja sekä mahdollisia EU-maita, joiden markkinoilla L Oy on toiminut ja myynyt tuotteitaan.
Kilpailukiellon on edellä esitetyn lisäksi kohdistuttava aina sellaisiin tuotteisiin ja palveluihin, joilla on vaihdannallinen merkitys yrityskaupassa (nk. asiasisällöllinen ulottuvuus). Esimerkkitapauksen yrityskaupassa kilpailukiellon asiallinen ulottuvuus käsittää nimenomaan kiipeilyvarusteita koskevat markkinat, mutta ei tätä laajemmin esimerkiksi urheiluvaatteiden tai muiden oheistuotteiden myyntiä. Kilpailukieltovelvoitteen asialliseen sisältöön X:n ei tarvitse puuttua, sillä saksalaiset olivat esittäneet kiellon alaksi nimenomaan kiipeilyvarustemarkkinoita.
|
|
|
|
