 |
Nokialainen kuluttajakauppaan keskittynyt A Oy myy kotiteatterijärjestelmiä ja AV-laitteita. Yhtiön myynti on rakentunut vuodesta 2009 lukien kekseliään ”Elävissä kuvissa omassa kämpässä” -konseptin varaan, jonka sisältöä A Oy on esitellyt omilla kotisivuillaan. Toimitusjohtaja X käytti syksyllä 2008 viikkokausia aikaa kotisivujen pitkien myyntitekstien laatimiseen. Monipolviset tekstit johdattavat kuluttajan A Oy:n kotisivuilla tämän elokuvamakua ja kodin sisustusta koskevien preferenssien kautta lopulta siihen, millainen AV-hankinta on lukijan tarpeisiin se ’kaikkein soveltuvin’. A Oy:n asiakkaat ovat pääasiassa Pirkanmaalta; toimitusjohtaja X:llä olisi kuitenkin halua hakea myynnille kasvua myös muualta Suomesta.
Helmikuun 2017 lopulla toimitusjohtaja X törmäsi internetissä sattumalta oululaiseen hifituotteiden jälleenmyyjäyritykseen B Ky:hyn ja teki karmean havainnon. B Ky oli lokakuussa 2016 lanseerannut omilla kotisivuillaan joulukampanjan ”Haluakkona himassa loistavan leffaelämyksen?”, jossa B Ky oli käyttänyt sellaisenaan A Oy:n kotisivuilla useita vuosia olleita myyntitekstejä. Kymmenkunta alasivua käsittäneet tekstit oli kopioitu välimerkkejä myöten. Oululainen hifikauppias oli käytännössä päivittänyt omille verkkosivuilleen vain valokuvat ja vaihtanut tuotekonseptin nimen toiseksi.
A Oy:n toimitusjohtaja X kääntyy maaliskuun 2017 alussa lakimiehen puoleen kiukkuisena ja tiedustelee, mitä asialle voisi tehdä.
Mitä tekijänoikeussuoja käsittää?
Tekijänoikeuslain 1 §:ssä säädetään tekijänoikeuden kohteesta seuraavasti: ”Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys…”
Tekijänoikeuden kohteessa ensimmäinen huomio kiinnittyy siihen, että ideat tai menettelytavat eivät itsessään nauti tekijänoikeussuojaa. A Oy ei voi perusteella tekijänoikeuslain loukkausta koskevia vetoamalla siihen, että oululaisyritys olisi plagioinut sen uniikin myyntikonseptin.
Muodostavatko A Oy:n kotisivuilla olevat esittelytekstit laissa tarkoitetun teoksen? Jotta kysymys on kirjallisesta teoksesta, tekstien tulee olla sillä tavalla omaperäisiä, että ns. teoskynnys ylittyy. Lainvalmistelutöissä on katsottu teoksen olevan tekijänoikeudellisesti suojattu, ”jos sitä voidaan pitää tekijänsä luovan ilmaisun omaperäisenä tuloksena”.
Mikäli toimitusjohtaja X olisi syksyllä 2008 A Oy:n kotisivuja laatiessaan vain ”leikannut ja liimannut” yhteen AV-alan laitevalmistajien valmiita esittelytekstejä, A Oy:n tekstit eivät todennäköisesti ylittäisi teoskynnystä. Koska nokialaisyrityksen tekstit ovat kuitenkin syntyneet luovan työn tuloksena ja X on tuottanut ne itse tukeutumatta valmiisiin lähteisiin, oikeudellisesti voidaan lähteä siitä, että tekstit ylittävät teoskynnyksen ja ovat tekijänoikeussuojan piirissä.
Millaisia vaatimuksia A Oy voi esittää B Ky:lle?
Tekijänoikeus tuottaa yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin muuttamattomana tai muutettuna (tekijänoikeuslaki 2 §). B Ky on käyttänyt A Oy:n tekstejä ilman oikeudenhaltijan lupaa. B Ky on menettelyllään loukannut A Oy:n tekijänoikeutta.
A Oy:n intressit liittyvät ensimmäisenä tekijänoikeutta loukkaavan tekstisisällön poistamiseen kilpailijan sivuilta (määrätyillä hakusanoilla tuotteita haettaessa Google antaa osumia sekä nokialaisyrityksen että oululaisyrityksen sivuille). Markkinaoikeus voi tekijänoikeuslain 56 g §:n perusteella kieltää B Ky:tä jatkamasta tai toistamasta tekijänoikeutta loukkaavaa tekoa. Kieltotuomion seurauksena kilpailija olisi pakotettu ainakin muuttamaan omien tekstiensä sisältöä. Koska konsepti itsessään ei saa tekijänoikeussuojaa, kieltotuomiokaan ei estäisi B Ky:tä jatkamasta myyntiään samalla konseptilla jatkossakin Pohjois-Suomessa, kunhan myyntiä ja markkinointia ei tehdä toiselta kopioitujen tekstien avulla.
Kun B Ky on käyttänyt A Oy:n tekstejä vastoin tekijänoikeuslain säännöksiä, B Ky on velvollinen suorittamaan A Oy:lle tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentissa tarkoitetun kohtuullisen hyvityksen. Hyvitysmaksun lisäksi B Ky:n on suoritettava saman lainkohdan 2 momentin nojalla A Oy:lle ”korvaus kaikesta muustakin menetyksestä”. Vahingonkorvauksen saaminen edellyttää hyvitysmaksusta poiketen, että teoksen tekijänoikeutta loukkaava käyttö on tapahtunut tahallisesti tai tuottamuksesta.
Hyvityksen suuruuden määrittämistä koskevat laskentaperusteet eivät ole yksiselitteisiä. Tuotekonseptin kuvauksen laatimiseen on kulunut A Oy:ltä aikanaan paljon aikaa. Kun B Ky on kopioinut tekstit suoraan, se on säästynyt samalta ajalta ja vaivalta. Laissa tarkoitetulla kohtuullisella hyvityksellä tähdätään lähinnä tämän asian kompensoimiseen. Hyvitysvaatimus ei suoraan liity siihen, kuinka paljon kilpailija on saanut omilla kotisivuillaan olevilla teksteillä liikevaihtoa/myyntikatetta. Hyvityksessä on kysymys siitä ”vastikkeesta”, jolla A Oy olisi suostunut lisensioimaan B Ky:lle omien tekstiensä käyttöoikeuden, mikäli B Ky olisi tässä tarkoituksessa lähestynyt A Oy:tä ja yhtiöt olisivat avoimesti sopineet tekstien hyödyntämisestä B Ky:n toiminnassa.
Koska B Ky:n menettely on ollut selvästi tahallista, lähtökohtaisesti A Oy:llä olisi lisäksi oikeus vahingonkorvaukseen. Tällöin A Oy:n olisi pystyttävä yksilöimään euromääräisesti vahinko/menetys, joka yhtiölle on aiheutunut B Ky:n menettelyn johdosta. B Ky:n liikevaihto on syntynyt kuluttajamyynnistä Oulun pohjoispuolella oleville asiakkaille. A Oy ei ollut vielä helmikuussa 2017 aloittanut mitään toimia ”pohjoisen valloitukseen” liittyen. A Oy ei ole saanut myöskään yhteydenottoja potentiaalisilta asiakkailta Pohjois-Suomesta. Toimitusjohtaja X:n tulisi pystyä perustelemaan, kuinka paljon oululaisyritys on saanut kuvatulla menettelyllään sellaista myyntikatetta, joka on ollut suoraan A Oy:ltä pois. Vahingon määrän näyttäminen tuntuisi olevan lähes mahdotonta tai ainakin erittäin haasteellista.
Vaihtoehtoja A Oy:n käytännön ongelmatilanteen ratkaisemiseen
Kuvatussa tilanteessa olisi luontevinta, että A Oy:n oma lakimies lähestyisi B Ky:tä kirjeellä, jossa A Oy vetoaisi tekijänoikeuteensa, vaatisi B Ky:tä poistamaan kotisivuiltaan tekijänoikeutta loukkaavan sisällön sekä suorittamaan A Oy:lle kohtuullisen hyvityksen oikeudenloukkauksesta. Kirje sisältäisi uhan viedä asia A Oy:n nimissä markkinaoikeuteen, mikäli B Ky ei muutoin hyväksyisi vaatimuksia. Ongelmatilanteen voisi hyvinkin saada ratkaistuksi tällaisella taktiikalla suoraviivaisesti ja nopeasti.
Vaihtoehtoina voisivat tulla kysymykseen myös vaatimusten perusteleminen sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevan lain säännösten perusteella (tekstien plagiointi ns. hyvän liiketavan vastaisena menettelynä) taikka viimesijaisena vaihtoehtona tutkintapyynnön tekeminen esitutkintaviranomaiselle. Käytännön elämässä vastaan tulevat tapaukset ovat uniikkeja, mistä johtuen vaatimusten muotoileminen ja käytettävät ”juridiset työkalut” edellyttävät aina olosuhde- ja tapauskohtaista harkintaa.
|
|
|
| |
Peter Rasmussen
asianajaja, varatuomari
|
|
|
|
|
|
|
