Työelämään vaikuttavia lainsäädäntömuutoksia 1.1.2017
Tampereen kauppakamarin e-jäsentiedote 18.1.2017 Kamarin uutiset 1/2017 l Evershedsin lakikatsaus
 
Määräaikaisten työsuhteiden käyttömahdollisuudet laajentuivat
  • Pitkäaikaistyöttömän, eli edellisen 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen henkilön, kanssa voi nyt tehdä määräaikaisen työsopimuksen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta. Edes työnantajan pysyvä työvoiman tarve ei estä määräaikaisen työsopimuksen tekemistä pitkäaikaistyöttömälle. Ilman perusteltua syytä solmittu määräaikainen työsopimus saa olla kuitenkin enintään vuoden mittainen. Mahdollista on sopia myös enintään kolmesta lyhyemmästä määräaikaisesta sopimuksesta, joiden yhteenlaskettu enimmäiskesto on yksi vuosi. Tällöin ilman perusteltuja syitä uusitun määräaikaisen työsopimuksen tulee alkaa vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen alkamisesta. Muutoksesta huolimatta työnantajalla on kuitenkin edelleen velvollisuus tarjota lisätyötä palveluksessaan oleville osa-aikaisille, lomautetuille tai takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville työntekijöille ennen kuin pitkäaikaistyöttömän kanssa tehdään määräaikainen työsopimus.
 
Koeaika voidaan sopia aiempaa pidemmäksi ja se on jatkettavissa pitkien poissaolojen perusteella
  • Koeajan enimmäispituus on nyt kuusi kuukautta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeajan kokonaispituus ei saa ylittää puolta työsuhteen kestosta (jos määräaikaisen työsopimuksen kesto on esimerkiksi 10 kuukautta, koeajan pituus on enintään 5 kuukautta). Lisäksi työnantajalla on mahdollisuus pidentää koeaikaa, jos työntekijä on työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi koeajalla poissa työstä. Koeaikaa on mahdollista pidentää kuukausi kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää koeajalle sijoittuvaa 30 kalenteripäivää kohden. Koeajan pidentyminen poissaolon vuoksi ei ole automaattista, vaan työnantajan tulee ilmoittaa koeajan jatkamisesta työntekijälle ennen kuin koeaika muutoin päättyisi. Koeajan pidennysmahdollisuus koskee vain työsopimuksia, jotka on tehty 1.1.2017 tai sen jälkeen.
 
Takaisinottovelvollisuuden kesto lyheni
  • Työnantajan takaisinottovelvollisuus lyheni 1.1.2017 alkaen yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen. Mikäli työsuhde on jatkunut sen päättymiseen mennessä keskeytyksettä 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta. Takaisinottovelvollisuuden sisältö ei muuttunut. Lyhyempää takaisinottovelvollisuutta sovelletaan työsopimukseen, joka päättyy 1.1.2017 tai sen jälkeen.
 
Muutosturva laajeni
  • Työnantajan tulee tarjota taloudellisella ja tuotannollisella perusteella irtisanotulle työntekijälle mahdollisuus osallistua työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen kahden kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä. Velvollisuus koskee työnantajaa, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkeä ja tällöin työntekijää, jonka työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta työsuhteen päättymiseen mennessä. Valmennuksen tai koulutuksen arvon tulee vastata joko työntekijän laskennallista palkkaa kuukauden ajalta tai irtisanotun työntekijän kanssa samassa toimipaikassa työskentelevän henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota riippuen siitä, kumpi on suurempi. Ajallisesti muutosturvan laajempi järjestämisvelvollisuus koskee työnantajia, jotka ovat antaneet yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamista koskevan neuvotteluesityksen ja irtisanoneet työntekijöitä 1.1.2017 tai sen jälkeen.
 
Työterveyshuolto irtisanotulle työntekijälle
  • Työnantajalla on velvollisuus järjestää irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto samassa laajuudessa kuin työsuhteen aikana myös kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien. Velvollisuus koskee työnantajia, jotka irtisanovat työntekijöitä lain voimaantultua 1.1.2017. Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuuden kannalta ratkaiseva on siis irtisanomishetki, ei työsuhteen päättymisajankohta. Velvollisuus koskee kuitenkin vain tilanteita, joissa työntekijä on irtisanottu taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla, työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkeä ja työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta työsuhteen päättymiseen mennessä.
 
Aikuiskoulutustuki muuttui
  • Aikuiskoulutustuen enimmäiskesto lyheni 19 kuukaudesta 15 kuukauteen. Lisäksi tuen perusosa pieneni 15 prosentilla ja sen rahoituksesta huolehtii jatkossa kokonaisuudessaan työttömyysvakuutusrahasto.
 
Palkkaturvalain muutokset
  • Palkkaturvalakia muutettiin siten, että palkkaturvajärjestelmä ei muodostu kilpailukykysopimuksessa tarkoitettujen selviytymissopimusten esteeksi.
 
Yhteistoimintalain soveltamisala laajeni
  • Yhteistoimintalain soveltamisala laajeni siten, että jatkossa myös ulkomaisten yhteisöjen sivuliikkeet, joissa työskentelevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20, kuuluvat lain soveltamisalaan.
 
Eläkeuudistus tuli voimaan
  • Myös eläkeuudistus tuli voimaan 1.1.2017. Sen myötä eläkeikä nousee 63 vuodesta asteittain 65 ikävuoteen, tosin vasta vuodesta 2018 alkaen. Jatkossa eläkettä kertyy 17 vuoden iästä alkaen koko palkasta 1,5 % vuodessa. Vuosina 2017–2025 poikkeuksena ovat kuitenkin 53–62-vuotiaat, joille karttuu eläkettä 1,7 %. Lisäksi uusina eläkemuotoina tulivat käyttöön työuraeläke sekä osittainen varhennettu vanhuuseläke.
 
Työttömyyspäivärahaan tuli muutoksia
  • Työttömyyspäivärahakauden enimmäiskesto lyheni 500 päivästä 400 päivään tai 300 päivään niillä, joilla on vähemmän kuin kolme vuotta työhistoriaa. Niillä työttömillä, jotka täyttävät työssäoloehdon 58 vuotta täytettyään, työttömyyspäivärahakauden enimmäiskesto säilyy kuitenkin 500 päivänä. Lisäksi omavastuuaika piteni viidestä päivästä seitsemään päivään. Uudistuksen yhteydessä myös pitkän työhistorian perusteella maksettavasta korotusosasta luovuttiin ja työllistämistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa korotusosaa alennettiin.
Timo Jarmas
Asianajaja Timo Jarmas toimii Eversheds Asianajotoimisto Oy:ssä työoikeudellisiin toimeksiantoihin erikoistuneena osakkaana sekä työoikeusryhmän johtajana. Hänellä on laajamittainen kokemus työoikeudellisten erimielisyyksien ratkaisemisesta sekä työoikeudellisesta neuvonnasta, konsultaatiosta ja kouluttamisesta.

Eversheds on yksi Suomen johtavista asianajotoimistoista. Olemme liikejuridiikkaan erikoistunut täyden palvelun asianajotoimisto, jonka erityisvahvuuksia ovat yritysjärjestelyt, immateriaalioikeudet ja ICT, riidanratkaisu, insolvenssioikeus, työoikeus sekä kiinteistöasiat.
Olemme nopeasti kasvaneet yhdeksi suurimmista asianajotoimistoista Suomessa. Olemme nykyaikainen toimisto, jonka kaikki asiantuntijat ovat ylpeitä asiakkaistaan ja toisistaan. Tämä mahdollistaa erikoisosaamisen ja laadun yhdistettynä joustavaan ja mutkattomaan työskentelytapaan.
Palvelemme yrityksiä, yksityishenkilöitä ja julkissektoria kotimaassa ja kansainvälisesti ja tarvittaessa hyödynnämme laajaa yhteistyöverkostoamme. Eversheds Asianajotoimisto  toimii kuudella paikkakunnalla: Helsingissä, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa ja Porissa.
Tytäryhtiömme Heinonen & Co tarjoaa asiakkaillemme maailmanlaajuiset tavaramerkkien, mallioikeuksien ja domain-nimien rekisteröintipalvelut sekä niihin liittyvät asiamiespalvelut ja teollisoikeuksien suojauspalvelut yli 50 vuoden kokemuksella. Olemme ainoa suomalainen asianajotoimisto, joka tarjoaa kaikki ipr-suojauspalvelut saman katon alla, myös patentit.
Almost there..
Account is not activated.
To publish your page and remove this message you must activate your eMarketeer Basic or Pro account.

Log in to your eMarketeer account to upgrade your payplan.