 |
Epävarmoista taloudellisista ajoista huolimatta perheyritykset kasvavat ja uskovat tulevaankin kasvuun. Monien toimintaympäristöön vaikuttavien muutosten ja haasteiden keskellä kasvun varmistamiseksi tarvitaan kuitenkin entistä enemmän strategista suunnittelua, ilmenee PwC:n tuoreesta perheyhtiöitä koskevasta selvityksestä. Kasvu ja kansainvälinen toimintaympäristö sekä uudet liiketoimintamallit tuovat vastaan myös uudenlaisia verokysymyksiä, joihin on hyvä kiinnittää huomiota hyvissä ajoin.
2016 Global Family Business Survey -raporttia varten haastateltiin yli 2800 perheyrityksen edustajaa 50 maassa. Suomesta globaalissa raportissa on mukana 54 perheyhtiön päättäjän vastaukset, minkä lisäksi Suomessa tehtiin yli 50 täydentävää syvähaastattelua syksyllä 2016.
| |
Kasvua kansainvälisiltä markkinoilta
Maailmanlaajuisesti lähes kaksi kolmesta perheomisteisesta yrityksestä on kasvanut viimeisen vuoden aikana. Suomalaisista perheyhtiöistä kasvuun ylsi reilu puolet (56 %). Perheyritykset ovat kuitenkin erityisen luottavaisia seuraavan viiden vuoden kasvuun: Suomessa jopa 96 % vastanneista on luottavaisia tulevaisuuden kasvuun. Kun kansainvälinen verrokkiyritys tavoittelee useammin aggressiivista kasvua, Suomessa perheyritykset hakevat ennen kaikkea tasaista kasvua.
Suomen kotimarkkinoiden suppeus näkyy perheyritysten suuntautumisena rajojen ulkopuolelle. Haastatteluihin osallistuneista suomalaisista perheyhtiöistä yli 90 % tekee tällä hetkellä ulkomaankauppaa, kun vastaava luku vertaisyrityksissä maailmanlaajuisesti on vain 70 %. Kansainvälisen kaupan ennustetaan edelleen kasvavan: suomalaisyhtiöiden liikevaihdosta kansainvälisen kaupan osuuden arvioidaan nousevan nykyisestä kolmanneksesta jopa 45 %:iin seuraavan viiden vuoden aikana. Globaaliin keskiarvoon (32 %) nähden tämä on paljon. Suomalaisten perheyritysten kansainvälisen kaupan kasvusuunnitelmat ja -odotukset ovat selvityksemme mukaan selvästi vahvemmat kuin esimerkiksi vertaisyrityksissä Ruotsissa ja Saksassa.
Kun toimintaa laajennetaan Suomen rajojen ulkopuolelle, myös verotukseen liittyvät velvoitteet usein lisääntyvät. Kansainvälisissä tilanteissa suomalaisen yrityksen verotukseen vaikuttavat Suomen sisäisen verolainsäädännön lisäksi sen valtion lainsäädäntö, jossa liiketoimintaa harjoitetaan sekä valtioiden väliset tuloverotusta koskevat verosopimukset, jotka sisältävät mm. määräyksiä verotusoikeuden jakautumisesta valtioiden välillä. Toiminnan muuttuessa kansainväliseksi tulisikin kiinnittää huomioita muun muassa seuraaviin seikkoihin:
- Verotukseen liittyviä maksu- ja raportointivelvollisuuksia voi syntyä ilman paikallista yhtiötäkin (ns. kiinteän toimipaikan mahdollinen syntyminen ja siihen liittyvät velvoitteet tuloverotuksen, arvonlisäverotuksen ja työnantajavelvoitteiden näkökulmasta).
- Konsernin toimintamalli ja siirtohinnoittelukysymykset kotimaisen ja ulkomaisen konserniyhtiön välisissä toimissa.
- Immateriaalioikeuksien ja niistä saatujen tulojen verotus.
- Tappioiden käsittely ja niihin liittyvät tasausmahdollisuudet.
- Ulkomaisen yksikön rahoittamiseen sekä voittojen kotiuttamiseen liittyvät näkökohdat.
- Ulkomaille lähetettävien työtekijöiden henkilöverokysymykset sekä työnantajavelvoitteet eri maissa.
- Arvonlisäverotus, tullit ja muu välillinen verotus ja näihin liittyvät erot EU:n ja muiden maiden välillä
Liiketoiminnan ammattimaistuminen ja strateginen suunnittelu haasteena
Selvityksemme mukaan perheyhtiöiden kasvua haastavat markkinatilanne ja -kilpailu, jatkuvan innovoinnin tarve sekä digitaalisuuden ja teknologian hyödyntäminen. Jopa puolet suomalaisyhtiöistä nostavat esille myös perheyrityksen ammattimaistumisen tarpeen. Yrityksellä pitää olla selkeä rakenne, toimintamallit ja sovitut vastuualueet, jotka eivät ole henkilösidonnaisia. Päätökset tulee valmistella huolellisesti ja oikeita osapuolia osallistaen. Myös omistajien ja operatiivisen johdon roolien tulee olla selvät. Nämä kaikki kuuluvat hyvään hallintoon ja ammattimaiseen toimintaan. Yhä useampi suomalainen perheyritys harkitsee myös täydentävänsä hallitustaan riippumattomilla jäsenillä.
Ammattimaistumiseen liittyy kyvykkyys strategiseen suunnitteluun ja suunnitelmallisuus. Niitä tarvitaan mm. kansainvälistymisessä ja sen miettimisessä, miten digitaalisuus nivotaan osaksi koko yhtiön toimintaa ja strategiaa.
Haastatteluiden perusteella erityisesti Suomessa monet perheyhtiöt kipuilevat digitalisaation kanssa. Hieman yli puolet suomalaisista vastaajista uskoo strategiansa vastaavan digiaikaan ja vain 43 % haastatelluista suomalaisyrityksistä on varautunut tietovuotoihin sekä tietoturvahyökkäyksiin.
Myös verolainsäädännön ja verotuskäytännön haasteena ovat digitalisaation mukanaan tuomat uudet liiketoimintamallit ja tavat toimia. Viime vuosina onkin saatu ratkaisuja eri oikeusasteista näistä kysymyksistä esimerkiksi tulon jaksotukseen (KHO 2016:62, joka koski virtuaalisen pelirahan ja tällä ostettavien virtuaalihyödykkeiden myyntitulon tuloutusajankohtaa verotuksessa) ja arvonlisäverotukseen liittyen (mm. KHO 2014:199, joka koski muihin kuin painettuihin kirjoihin sovellettavaa arvonlisäverokantaa). Myös verohallinto on viime aikoina tutkinut erityisesti esim. verkkokaupparatkaisuja tarjoavia yritysten sekä niiden asiakkaiden toimintaa.
Perheyrityksen jatkuvuuden turvaaminen
Perheyrityksen jatkuvuuden kannalta on kriittistä, että sukupolvenvaihdosta aletaan suunnitella ajoissa. PwC:n selvityksen mukaan kuitenkin vain 4 %:lla suomalaisyhtiöistä on hyvin suunniteltu, dokumentoitu ja kommunikoitu seuraajasuunnitelma. Syvähaastatteluissa ilmeni kuitenkin selvästi, että perheyritykset ymmärtävät seuraajasuunnittelun tärkeyden. Moni yrityksistä onkin aktivoitumassa tässä asiassa.
Riittävän ajoissa aloitetulla suunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi myös sukupolvenvaihdoksen veroseuraamuksiin. Yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyy muun muassa erilaisia verohuojennusmahdollisuuksia, joiden hyödyntäminen vaatii kuitenkin tiettyjen itse yritystä sekä yrityksestä luopuvaa ja toiminnan jatkajaa koskevien edellytysten täyttymistä. Sukupolvenvaihdokseen liittyy ylipäätään useita huomioitavia näkökulmia: luopujan, jatkajan ja kohdeyhtiön. Lisäksi usein esillä on sisarusten tasavertaisuuden varmistaminen, mikäli kaikki lapset eivät jatka perheyrityksen toimintaa. Sukupolvenvaihdos onkin monivaiheinen prosessi, ja tarkoituksenmukaisin toteutusmalli siihen liittyvine veronäkökohtineen tulee selvittää aina tapauskohtaisesti.
Tutustu PwC:n selvitykseen tarkemmin tämän linkin kautta!
|
|
|
| |
Anne Launis, Partner, PricewaterhouseCoopers Oy, vero- ja lakipalvelut, anne.launis(at)fi.pwc.com
|
|
|
|
|
|
| |
Aino Rantanen, Tax Manager, PricewaterhouseCoopers Oy, vero- ja lakipalvelut, aino.rantanen(at)fi.pwc.com
|
|
|
|
|
|
|
